Ilma mitä hengität, ruoka mitä syöt, vesi mitä juot. Ja kosketus minkä tunnet. Nämä ovat meille elintärkeitä.
Kosketusta ei ole aiemmin juurikaan tunnistettu tärkeänä tekijänä hyvinvoinnissamme, vasta 90-luvulla alettiin havaita sen merkitystä ja siitä tuli hyväksyttävä tutkimuskohde. Yle Areenasta on löydettävissä erinomainen dokumentti ”Kosketuksen voima” (esitetty 21.2.2021), jossa kosketuksen tärkeys käsitellään kattavasti nykytiedon valossa.
Hyväksyvästä kosketuksesta seuraa koko kehon kattava, biologinen ja fyysinen kokonaisvaltainen reaktio. Lempeä kosketus saa viestiaineet leviämään verenkierron mukana koko kehoon, ja sillä voi lievittää akuuttia kipua, laskea stressihormoni kortisolin määrää, rauhoittaa, laskea sykettä, rentouttaa, tuoda hyvänolon tunteen, tasoittaa hengitystä, ruumiinlämpöä ja verensokeria, vahvistaa immuunijärjestelmää, tukea emotionaalista tasapainoa, pidentää elinikää, parantaa oppimiskykyä. Kuormittavissa tilanteissa jo pienikin kosketus vaikuttaa aivotoimintaan ja saa elimistön säätelemään itseään rauhoittavasti. Kosketus on elämälle välttämätöntä, ilman kosketusta esimerkiksi pieni vauva ei selviä hengissä, vaikka sen fysiologisista tarpeista huolehdittaisiinkin. Ei siis millään muotoa vähäinen osa elämäämme ja kehomme tasapainon ylläpitoa.
Iho, laajin elimemme, on täynnä tuntoreseptoreita, jotka lähettävät viestin sähköimpulsseina hermosäikeille. Neurotieteessä on löydetty lempeän kosketuksen tunnistamiseen erikoistuneet hitaat myeliinitupettomat C-hermosyyt, jotka reagoivat vain lempeään kosketukseen, C tactile afferents, CT-solut [1]. CT-järjestelmän uskotaan olevan ihmiskontaktien aikaansaamien emotionaalisten, hormonaalisten ja yhteisöllisyyttä vahvistavien reaktioiden perusta [2]. CT-solujen välittämä viesti tulkitaan aivojen aivosaari-alueella (insular cortex), joka huolehtii myönteisistä tunteista, muiden huomioimisesta ja itsetutkistelusta. Tämä järjestelmä on siis erillinen nopeammin toimivasta somatosensorisesta järjestelmästä, joka vastaa kaiken aistitiedon (kipu, lämpötila, värinä, ärsykkeen kesto, voimakkuus, paikannus jne.) käsittelystä. CT-reseptorit eivät tosiaan reagoi ihan kaikenlaiseen kosketukseen, esimerkiksi liian kevyt kosketus tai liian nopea liike eivät aktivoi CT-soluja, eikä itse itsensä sively korvaa kosketetuksi tulemista [3].
Kosketusta on tutkittu viime vuosina laajasti, ja nyt pandemian aikana tutkimukset ovat nousseet erityisen kiinnostuksen ja arvostuksen kohteeksi pandemian aiheuttaman sosiaalisen eristäytyneisyyden ja sen aikaansaamien haittavaikutusten vuoksi. Tuntoaistisolut ja -hermosäikeet luovat yhteyden ympäristöömme ja muihin ihmisiin, ja elämä liian pitkään ilman kosketusta aiheuttaa sekä ruumiillisia että henkisiä vaurioita. Tämä on nähty jo lyhyessä ajassa pandemian aikana, jolloin mielenterveysongelmat (pelko, masennus, riippuvuusoireet) ovat voimakkaasti kasvaneet, erityisesti yksinäisyyden tunne nuorten naisten keskuudessa [4].
Siinä missä fyysistä kipukohtaa sivellessä rauhoittava viesti kulkee mm. talamukseen ja selkäytimeen saaden kivun tunteen usein hellittämään, kosketus tehoaa myös henkiseen tuskaan saavuttaen tunnetason sanoja paremmin. Neurotutkija Francis McGlone Liverpoolin John Moores-yliopistosta on parhaillaan tutkimassa mm. lempeän kosketuksen mahdollisuuksia kivun säätelyssä ja 5-HT eli serotoniinin roolia lempeän kosketuksen aikaansaamissa psykologisissa vaikutuksissa [5]. Franco et al. puolestaan käsittelevät artikkelissaan 5-hydroksitryptamiinin (5-HT), glutamaatin (Glu) ja adenosiinitrifosfaatin (ATP) neurovälittäjäaineiden laajempaa roolia koko kehon homeostaasin, tasapainon, ylläpitäjinä ja yhteyttä mm. immuunijärjestelmäämme [6]. Katso myös blogikirjoitus ”Tunne, ystäväni” tunteiden roolista hyvinvoinnissamme.
Eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden kompensoimiseksi on jo menty niin pitkälle, että kehitetään keinoihoa, joka digitaalisesti välittää etäkosketuksen (John A. Rogers, fysikaalisen kemian tutkija Northwestern-yliopisto). Kenties läheisen digitaalinenkin kosketus on parempi kuin kokonaan ilman kosketusta, tutkimustuloksia varmasti seuraa. Tähän on kuitenkin ihan nopea ja helppo ratkaisu, kosketushoito. Shiatsu ja akupainanta, shindo, hieronta, kalevalainen jäsenkorjaus… mahdollisia hoitomuotoja on monia ja varmasti lähellä saatavissa.
Shiatsuterapia-ammattilaisena, shiatsuhoidon ja akupainannan hyvät vaikutukset nähneenä, mitä vahvimmin kannustaisin hakeutumaan hoitavan kosketuksen ääreen etenkin kuormittuneessa, alavireisessä, yksinäisessä tilanteessa stressitason lieventämiseksi.
Lähteet:
[1] H Olausson et al. Unmyelinated tactile afferents signal touch and project to insular cortex. Nature Neuroscience, July 2002. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12145636/
[2] [5] McGlone et al. Discriminative and affective touch: Sensing and feeling, PERSPECTIVE article, VOLUME 82, ISSUE 4, May 21, 2014. https://www.cell.com/fulltext/S0896-6273(14)00387-0
[3] Elin Hagberg, Rochelle Ackerley, Daniel Lundqvist, Justin Schneiderman, Veikko Jousmäki, et al. Human brain processing of gentle naturalistic touch. BIOMAG, Aug 2018. https://hal.archives-ouvertes.fr/hal-02357760
[4] Wickens CM, McDonald A, Elton-Marshall T, Wells S, Nigatu Y, Jankowicz D, Hamilton H. Loneliness in the Covid-19 pandemic: Associations with age, gender and their interaction. Journal of Psychiatric Research, April 2021. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022395621000583
[5] Francis McGlone, Ongoing studies, websivu 25.3.2022 https://www.liverpool.ac.uk/pain-research-institute/our-people/francis-mcglone/
[6] Franco et al. 5-Hydroxytryptamine, Glutamate, and ATP: Much More Than Neurotransmitters. Perspective article, April 2021. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fcell.2021.667815/full
