Ajatuksilla on fyysisiä vaikutuksia
Mieli, ajatus, aivot ja niiden voima kenties helpoimmin yhdistetään akateemiseen kyvykkyyteen, pärjäämiseen opiskelu- ja työelämässä. Tosiasiassa meillä jokaisella on omassa mielessämme valtava, joskin alikäytetty, voimavara riippumatta siitä, millaisen yleisen älykkyyden tuloksen Mensan testissä saisimme. Viittaan tällä siihen järjestelmään, joka on kehittynyt varmistamaan henkiinjäämisemme – aistien, aivojen sensomotoristen alueiden ja limbisen järjestelmän sekä autonomisen hermoston yhteistyöhön.
Samoin kuin aivomme käsittelevät aistiemme välityksellä saamaansa tietoa, ne myös uskovat ajatuksemme [2, 3]. Ne eivät osaa tehdä eroa ajatellun ja todellisen tilanteen välillä. Aivojemme sensomotoriset alueet ja limbinen järjestelmä arvioivat tunteidemme merkityksen, vaikka emme enää taistelekaan petoja vastaan[1].
Pystymme siis saamaan stressitilan kehoomme ajattelun voimalla. Liialliset negatiiviset, häiritsevät ajatukset kuten menneen vatvominen, tulevan murehtiminen, katkeruus, suru tai muut negatiiviset ajatukset pitävät elimistön kortisolitason jatkuvasti ylhäällä ylläpitäen valmiutta meidän minä hetkenä hyvänsä paeta tai taistella. Tarvitsemmekin uudet metodit stressireaktion purkamiseen nyt kun se harvemmin on fyysisen uhan aikaansaama, eikä tilanne niin ollen välttämättä ole enää lyhytkestoinen eikä ratkea nopeasti. Fyysinen rasitus tiettyyn rajaan asti saattaa purkaa tilannetta, mutta sen kanssa tulee olla varovainen, sillä stressi verottaa sekä psyykkisiä että fyysisiä voimavarojamme ja liiallinen fyysinen rasitus siihen päälle huonontaa tilannetta. Varma keino on hyödyntää aivojen roolia elimistömme ohjauksessa ja ohjata ajatteluamme.
Miten ehkäistä haitalliset vaikutukset
Taloudelliset huolet, vakava sairaus, läheisen menetys lienevät niitä vaikeimpia tilanteita, jossa on erityisen vaikeaa edes haluta nähdä valoa tunnelin päässä saati nähdä sitä. Mutta juuri sen vuoksi häiritsevien ja tuskallistenkin ajatusten pyörivä mylly päässämme on saatava päivittäin poikki. En tarkoita, etteikö saisi koskaan huolestua tai surra tai tuntea muitakaan negatiivisia tunteita, suruprosessikin vie aikansa. Tarkoitan pitkäkestoista huolimyllyn pyörittämistä/suruun kiinni jäämistä/muun negatiivisen asian (katkeruus, viha, kauna) vatvomista. Pysäytetään haitallinen ajatuskierre, estetään aivoja virittäytymästä sille taajuudelle ja muodostumasta itseään toteuttavaksi ennustukseksi.
Tyynnytetään mieli päivittäin
Tietoinen mielen nollaus, meditointi, jooga, tai chi, metsäkävely, mindfulness, mikä
tahansa harrastus, jossa arki unohtuu
Opetellaan ohjaamaan ajattelu aktiivisesti positiivisempaan suuntaan (ja erityisesti!) vaikeissakin tilanteissa
Aivojen mukautuvaisuudesta: https://mielenihmeet.fi/neuroplastisuuden- ansiosta-emme-koskaan-lakkaa-oppimista/
Muutama keino omaan päivittäiseen käyttöön
Jo muutama sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua niin Hippokrates antiikin Kreikassa kuin lääkärit Kiinassa tunnistivat elämänjärjestyksen, mielen tyyneyden ja ruokavalion merkityksen terveyden säilyttämisessä ja sairauksien hoidossa. Nykyisin vallitsevassa, erikoistuneessa biolääketieteessä nämä ovat jääneet hieman taka-alalle lääke- ja erikoissairaanhoidon hallitessa. Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä, missä katsotaan ihminen ja luonto yhdeksi yhteenkuuluvaksi kokonaisuudeksi, nämä ovat edelleen terveenä pysymisen taidon keskiössä.
Taoististen munkkien (266-420 ja 581-613) kehittämät menetelmät, ”16 neuvoa terveyden vahvistamiseksi”, ovat Kiinassa edelleen yleisessä käytössä päivittäin [4]. Neljä näistä neuvoista liittyy tunteisiin, mieleen ja hiljentymiseen:
1. Korvien peittäminen
Peitetään kämmenillä korvat, painetaan pää alas ja nostetaan pystyyn rauhallisesti 5-7 kertaa. Samalla pidetään mieli tyhjänä, vapaana häiritsevistä ajatuksista [Kirj.huom. vaikka keskittymällä hengitykseen]. Säännöllisesti tehtynä tämä pitää mielen selkeänä, auttaa myös pyörrytykseen ja huimaukseen.
2. Mielen rauhoittaminen
Tällä viitataan lähinnä tunteisiin. Kun mieli on tyyni, Qi ja Veri virtaavat normaalisti ja harmonisesti ja tunteet ovat tasapainossa. Kun mieli pidetään tyynenä ja vapaana häiritsevistä ajatuksista, ärtymyksestä, surusta ja elämänasenne on optimistinen, ihminen on tarmokas ja elinvoimainen. Huolten kantaminen ja viha voivat johtaa sairastumiseen.
3. Tietoisuus ja ajattelu
Liika ajattelu, huolehtiminen ja hermostuneisuus johtaa henkiseen väsymykseen ja elinvoimien heikentymiseen. Jos joka päivä kykenee palauttamaan tyyneyden/pitämään mielen tyynenä, mieli tervehtyy ja ajatus nopeutuu ja selkeytyy.
4. Puhumatta oleminen
Henkilö, joka puhuu paljon, menettää energiaa, kun taas vaikeneminen lisää energiaa. Terveydelle on siis hyväksi puhua vähemmän.
Kaikki lähtee ajatuksista
Siitä mihin uskot, tulee ajatuksesi,
Ajatuksistasi sanat,
Sanoistasi teot,
Teoista tottumus,
Tottumuksesta arvot,
Arvoista kohtalosi.
- Gandhi
Lähteet:
[1] ”Stressi ja aivot”, www.duodecimlehti.fi 1993, numero 21, Pertti Panula, hakutulos 2.1.2020
[4] Lohikäärmeen lääketiede, Elina Hytönen, 1998 3. painos